Blogikirjoitukset 15.10.2025 8:00

Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan työrauha

"Työelämään on päästävä turvallisesti, taiten ja omiin kykyihin luottaen."

Kirsi Rasinaho, Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija

Joka kymmenes työikäinen osallistuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen. Ammattiin opiskelee tälläkin hetkellä noin 350 000 opiskelijaa. Aikuisia, yläkoulusta siirtyviä nuoria ja maahan muuttaneita. Moninainen joukko uusia osaajia työmarkkinoille. Kysyntää on, sillä puolet työvoimatarpeesta kohdistuu nimenomaan ammattiosaajiin.

Ammatillisen koulutuksen ongelmat nousivat esiin viimeksi YLE:n MOT ohjelmassa. Lukuisten uudistusten ja samanaikaisten leikkausten seuraukset näkyvät tulevien ammattilaisten arjessa karuin seurauksin. Lähiopetusta ei ole riittävästi ja työturvallisuus sakkaa.

Huolipuheelle on aihetta. Se on selvä. Lähiopetuksen määrä on ollut laskussa. Asetuksella säädetään, että osaamispistettä kohden opiskelijan pitäisi saada vähintään 12 tuntia opetusta. Oppisopimuksella opiskelevan viikoittainen työaika on vähintään 25 tuntia. Nämä tavoitteet jäävät liian usein toteutumatta. Katkonaiset koulupäivät syövät opiskelijoiden motivaatiota ja riski opintojen keskeyttämiselle kasvaa.

Koulutuksen käyttömenot ovat laskeneet viime vuosina huomattavasti. Käyttömenojen rahoitus suhteessa BKT:n on tipahtanut kuudesta viiteen prosenttiin. Kun katsotaan syvemmin, miten käyttömenojen supistuminen on näkynyt koulutusjärjestelmän eri osissa, nähdään, että ammatillinen koulutus on suurin häviäjä. 2000-luvulla rahoitus opiskelijaa kohden on laskenut ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa noin 10–20 %. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan tällä hallituskaudella jälleen 120 miljoonaa euroa. Säästöpaineiden alla pelkona on, että oppilaitokset joutuvat turvautumaan henkilöstövähennyksiin.

Onneksi ammatillisesta koulutuksesta kuuluu myös hyvää. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n kokoamien tietojen mukaan ammattiin opiskelevat ovat enimmäkseen tyytyväisiä valintaansa, he työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin. Täydet koulupäivät ja asianmukaiset työssäoppimisjaksot ovat sittenkin valtavirtaa monessa oppilaitoksessa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän kouluterveyskyselyn mukaan suuri enemmistö ammattiin opiskelevista on tyytyväisiä opiskeluunsa. Työnantajien selvityksistä ilmenee, että ammattiin valmistuvia pidetään yleisesti osaavina ja yhteistyö ammattioppilaitosten kanssa saa kiitosta.

Ammattiosaaminen ei tarkoita myöskään pelkkää työn osaamista, vaan myös työelämätaitoja eli omien oikeuksien ja velvollisuuksien tunnistamista työelämässä. Ammattilainen toimii vastuullisena yhteiskunnan ja työelämän jäsenenä. Kun tuntee omat oikeudet ja velvollisuudet, osaa toimia reilusti ja vastuullisesti osana työyhteisöä. Työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvät lieveilmiöt ovat valitettavan yleisiä. Erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat ovat riskiryhmässä. Pelisääntöjen pitää olla selvät alusta alkaen. Työelämään on päästävä turvallisesti, taiten ja omiin kykyihin luottaen.

On tärkeää tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Yhtä tärkeää on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen kehittämistyötä jatketaan pitkäjänteisesti, ei poukkoillen. Ammattiin opiskelevat ansaitsevat työrauhan.