Työelämän ammattilaiset: Rajarauhan turvaaja

Uutinen 13.10.2025 9:03

Helsinki-Vantaa on yksi Pohjoismaiden vilkkaimmista lentokentistä. Roope Rasin tehtävä on seuloa ihmisvirrasta ne, jotka yrittävät ylittää rajan väärin aikein.

Katso video Roope Rasin työpäivästä

”Olen töissä rajatarkastajana, rajavartijan virassa, joka on sotilasvirka. Työnantajani Rajavartiolaitos on sotilaallisesti organisoitunut viranomainen, vähän kuin poliisi ja puolustusvoimat yhdistettynä.

Aiemmin tein yksityisellä puolella töitä vartijana ja järjestyksenvalvojana. Kävin poliisiammattikorkean pääsykokeissa, mutta muutin mieleni, koska se olisi vaatinut liikaa koulun penkin kuluttamista.

Rajavartiolaitoksessa kiinnosti käytännöllisyys ja monipuolisuus. Se on ainoa taho, joka toimii maassa, merellä ja ilmassa.

Rajavartijan peruskurssin pääsykokeessa piti esimerkiksi juosta Cooperin testissä 2 600 metriä. Pääsin toiselle varasijalle, mutta pisteeni olivat kuitenkin sen verran hyvät, että minulle tarjottiin mahdollisuus kurssille, jos voisin heti ottaa vastaan paikan Nuijamaalla Kaakkois-Suomessa. Nuijamaalta sain vuoden jälkeen siirron Helsinki-Vantaan lentokentälle.”

Asiat helpottuvat, jos voi pommittaa fraaseja matkustajan äidinkielellä.

”Lentoliikenteen ruuhkapiikit rytmittävät työpäivää. Tehtävämme on tarkastaa kaikki Schengen-alueen ulkopuolelta Suomeen saapuvat sekä Suomesta lähtevät matkustajat, jotka ylittävät Schengenin ulkorajan. Koska tarkistamme jatkolentoja käyttävien matkustajien passit, teemme työtä kaikkien niiden maiden hyväksi, jotka ovat mukana Schengen-sopimuksessa.

Työssäni pitää olla utelias ja kiinnostunut monista eri kulttuureista tulevista ihmisistä ja heidän asioidensa selvittelystä.

Minulla on passia tarkastaessa tietty kysymyspatteristo, jonka esitän. Asiat helpottuvat, jos voi pommittaa fraaseja matkustajan äidinkielellä. Käytän työssäni ruotsia, englantia ja venäjää, jota opetettiin Rajavartiolaitoksen kurssilla. Japaniakin tulee käytettyä.”

”Työssä pitää olla jämäkkä ja neuvottelutaitoinen, jos matkustaja alkaa inttämään vastaan eikä vastaa kysymyksiin.

Jos matkustaja ei esimerkiksi osaa vastata passikopilla peruskysymyksiin, otamme hänet niin sanotulle kakkoslinjalle lähempään tarkastukseen, jolloin mukaan saattaa tulla myös tulkki. Siellä voidaan tarkastaa matkustajan lisäksi hänen kantamuksensa ja matkustusasiakirjojen aitous. Kaikki suorittamamme toimenpiteet perustuvat lakiin.”

Kaikki suorittamamme tarkastukset ja toimenpiteet perustuvat lakiin.

”Työssä onnistumisia ovat ne hetket, kun saa ihmisvirrasta poimittua väärennetyllä asiakirjalla tai toisena henkilönä esiintyvät matkustajat.

Välillä rajatarkastukseen voi tulla henkilö, jota kutsumme impostoriksi, eli hänellä on aito asiakirja, mutta hän esiintyy jonain toisena. Tämä johtuu siitä, että tietyt kansalaisuudet pääsevät maahan ilman viisumia.”

”Joskus englanninkielisistä maista, esimerkiksi Yhdysvalloista, tulevat matkustajat saattavat ärtyä kysymyksistä ja sanoa, että heillä on perustuslaillinen oikeus olla vastaamatta. Se ei päde Suomessa. Aika harvoin kuitenkin saa raivoa osakseen, ehkä enemmänkin turhautumista, kun matkustaja on joutunut istumaan 12 tuntia koneessa ja sitten joku ryhtyy kyselemään matkan tarkoituksesta.

Myös minulta kysytään töissä kaikenlaista. Yksi mieleenpainuva hetki oli, kun matkustaja kysyi terminaalialueella, että missä lentokenttä on. Samalla vieressä olevista ikkunoista saattoi nähdä kiitoradan ja siellä rullaavia lentokoneita.”

Lisää uutisesta löydät www.sak.fi sivulta.