Työsuojeluvaltuutettu Kirsi Haarto: Työsuojelu ei ole sprinttijuoksu vaan maraton

Ennen työsuojelu keskittyi fyysisten riskien ehkäisemiseen. Modernissa työsuojelussa huomioon otetaan myös työn henkinen kuormitus ja toimintatapoja kehitetään koko työyhteisön voimin.

Finnairin asiakaspalvelussa lentoasemalla työskentelevä Kirsi Haarto on toiminut työsuojeluvaltuutetun tehtävässä puolitoista vuotta. Hänelle käytäntö on opettanut, että moni asia on samaan aikaan ennakointia, varautumista ja riskien torjuntaa.

– Esimerkiksi riskikartoituksia tehdään ympäri vuoden. Niitä tehdään uusia, ja niitä päivitetään. Kartoituksilla pyritään torjumaan tapaturmia, mutta samalla kyse on ennakoinnista ja varautumisesta.

Finnairin työyhteisö on Haarton mukaan hyvin monimuotoinen, eli töissä on eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Työtä tehdään paljon jalkojen päällä, mutta samaan aikaan kyse on tietotyöstä.

Haarto sanoo, että heillä mikään ryhmä ei korostu tapaturmatilastoissa. Hän on kuitenkin huomannut, että osa työntekijöistä tarvitsee enemmän tukea teknologisissa muutoksissa.

Oli opeteltava asia mikä hyvänsä, työnantaja haluaa varmistaa, ettei kukaan jää pelkkien kirjallisten ohjeiden varaan.

– Työnopastuksen ja perehdytyksen aikana pystyy kyselemään. Materiaaleja päästään käymään läpi myös yhdessä workshopeissa tai tutorperehdytyksessä, Haarto kertoo.

Työtapaturmien määrä lähtenyt kasvuun

Työturvallisuus on viime vuosikymmeninä parantunut huimasti, mikäli mittarina käytetään kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrää. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: aivan viime vuosina työtapaturmien kokonaismäärä on lähtenyt hienoiseen kasvuun, ja työturvallisuuden toteutumiseen on revennyt suuria eroja alojen välille.

Samalla pinnalle on noussut uusia työsuojelun haasteita, kuten psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveyden häiriöt, jotka vievät erityisesti nuoria työntekijöitä pitkille sairauslomille ja jopa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työpaikkojen on täytynyt sopeutua myös siihen, että työelämässä on entistä enemmän ikääntyneitä työntekijöitä sekä maahanmuuttajia, jotka tulevat toisenlaisesta työkulttuurista ja joiden suomen kielen taito saattaa olla heikko.

Miten nämä muutokset pitää ottaa huomioon työsuojelussa?

Ennakointia ja yhdessä kehittämistä

Työsuojelun uusia riskejä perkaa Teollisuuden palkansaajien tuore raportti Turvallista työtä – Työsuojelu teknologian, ilmaston ja väestörakenteen muuttuessa. Pontimena raportin tekemiselle oli havainto siitä, miten vähän työelämän muutosten vaikutuksista työturvallisuuteen on puhuttu.

– Perinteisesti työturvallisuuden kehittäminen on keskittynyt fyysisiin riskeihin ja niiden torjuntaan. Tällaisessa ajattelussa huomio kiinnittyy onnettomuuksiin ja virheisiin, ja ihmiset nähdään usein riskitekijöinä, sanoo toinen raportin kirjoittajista, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Hanna Nurmi Tampereen yliopistosta.

Viime aikoina käsitys työsuojelusta on laventunut ja monipuolistunut. Nykyään turvallisuutta tarkastellaan ennakoivasti ja ihmisten toimintaa pidetään pikemminkin voimavarana.

– Tavoitteena ei ole vain riskien poistaminen vaan prosessien ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen, jotta mahdolliset uhat voidaan välttää, Nurmi kertoo.

Uudessa työturvallisuusajattelussa katse on siis jo tulevaisuudessa. Tarkoitus on huomata ajoissa merkkejä hiipivistä muutoksista, jotka saattavat myöhemmin nousta merkittäviksi.

Moderni työsuojelu pyrkii myös ihmisläheisyyteen.

– Tällä lähestymistavalla tarkoitetaan sitä, että turvallisuus nähdään yhdessä rakennettuna. Työsuojelu on osallistavaa, ratkaisukeskeistä ja kokonaisvaltaista – ei pelkästään johdon ja turvallisuusasiantuntijoiden vastuulla vaan kaikkien yhteinen asia.

Lisää tietoa tarvitaan

Turvallista työtä -raportin tekijät analysoivat työturvallisuuden murrosta tämän ajan suurten kysymysten eli teknologian, ilmastonmuutoksen ja väestörakenteessa tapahtuvien muutosten näkökulmasta. He haastattelivat neljän eri aloilla toimivan yrityksen työsuojeluhenkilöstöä.

– Näiden yrityshaastattelujen perusteella työelämässä tunnistetaan jo melko hyvin muutosvoimien vaikutuksia ja tulevaisuutta pyritään ennakoimaan työpaikoilla, Nurmi kertoo.

Haastateltavat korostivat hänen mukaansa sitä, että työturvallisuuden edistäminen on jatkuvaa yhdessä kehittämistä. Moni kuitenkin piti käytännön varautumista vaikeana.

– Yritykset kaipaavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksentekonsa tueksi.

Työturvallisuus kiinnostaa ihmisiä

Finnairilla työsuojelun yhteistoiminta onnistuu mallikkaasti työsuojelutoimikunnan avulla. Työsuojeluvaltuutettu Kirsi Haarton mukaan on arvokasta, että toimikuntaan kuuluu työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien lisäksi työterveyshoitaja, joka on aina kokouksissa paikalla.

– Työterveyshoitajat pystyvät kertomaan, jos ovat huomanneet jotain trendejä. Heille tulee myös hyvä käsitys meidän työstämme, kun he kuulevat, millaisia asioita työyhteisö on nostanut esiin.

Toinen työntekijöitä osallistava tapa ovat tarpeeseen perustettavat työryhmät. Niihin pääsevät mukaan kaikki halukkaat, ja tulijoita on Haarton mukaan riittänyt ihan mukavasti. Haarto on havainnut, että kiinnostus työturvallisuutta kohtaan on nousussa.

– Työsuojelu ja työturvallisuus ovat nostaneet päätään, ja olemme yrittäneetkin tehdä niitä näkyviksi. Työsuojelua ei tehdä vain toimistossa oven takana. Viestintä auttaa ihmisiä ymmärtämään, mitä työsuojelu on.

Vastuullinen rooli vaatii kärsivällisyyttä

Kirsi Haarto on työsuojeluvaltuutettuna oppinut, miten pitkäkestoista ja pitkäjänteistä ponnistelua työsuojelun edistäminen on. Työssä vaaditaan kosolti kärsivällisyyttä.

– On välillä vähän raskasta, kun mikään ei tapahdu sormia napauttamalla. Pieniä korjauksia ja akuutteja asioita totta kai tehdään, mutta monet projektit ovat pitkäkestoisia. Työsuojelupäällikkömme kuvasi asiaa tosi hyvin: työsuojelu ei ole mikään sprinttijuoksu vaan enemmänkin maraton.

Haarto iloitsee siitä, että Finnairilla työsuojelua edistää hyvin toimiva tiimi.

– Voimme sparrata toisiamme ja keskustella asioista. Työsuojelupäällikön kanssa pystyy keskustelemaan avoimesti – muustakin kuin vain työstä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävä sopii Haarton mielestä ihmiselle, joka tykkää tiimityöstä ja haluaa aidosti kehittää työyhteisönsä asioita. Toki pitää muistaa myös, että pesti on luottamustehtävä.

– Vaaleilla valitulla työsuojeluvaltuutetulla on vastuullinen rooli. Pitää olla halua olla kollegojensa luottamuksen arvoinen.

Minna Hotokka